Agilityn alkeet 4/10

Tiistaina oli taas agilityn alkeiskurssia ja käytiin Lauran kanssa leikittämässä koiria ennen hallille lähtöä. Olin juuri kävelemässä Nellin kanssa leikkipaikalle, kun yhtäkkiä eteen pöllähti kultainennoutaja omistajansa kanssa. Nelli mietti hetken, että mitäs nyt ja päätti sitten alkaa haukkumaan. Sitten minä aloin kiireesti työntämään namia suuhun, sotkeuduin Nellin hihnaan ja astuin Nellin tassujen päälle. Nelli vinkaisi oikein kunnolla.. Kultsun omistaja taisi miettiä, että kylläpäs koira hiljennetään kovilla keinoilla. No ei siinä, sitten kun päästiin leikkimästä ja lähdettiin ajelemaan hallille, niin liikennevaloissa sattui peräänajo! Takaa tullut autoilija törmäsi meidän autoon. Soitto hätäkeskukseen ja poliisien odottamista puoli tuntia. Meille, minulle, Lauralle, Nellille ja Sampolle ja toiselle kuskille, ei käynyt kuinkaan eikä meidän autoon tullut jälkeäkään törmäyksestä. Törmääjän autosta meni rekkarikilpi ja peltiin tuli pieni lommo, mutta ei sen pahempia vahinkoja onneksi. Koska jouduttiin odottelemaan se puolisen tuntia, myöhästyttiin saman verran agilitysta.Sitten kun päästiin hallin pihaan ja otettiin ensin Sampo pois häkistä, niin Nelli nopsana tyttönä päätti poistua samaan aikaan. Nelli hyppäsi autosta pois eikä antanut ottaa itseään kiinni auton vieressä. Onneksi halli sijaitsee ilta-aikaan rauhallisella alueella, joten käveltiin vaan autolta hallin ovelle ja Nelli tuli meidän mukana. Sitten oven luona,  haisteltuaan ensin toisen kurssilaisen koiraa, Nelli tuli vierelle ja antoi ottaa itsensä kiinni. Sitten päästiinkin itse asiaan:

Pussi: Koska tosiaan myöhästyttiin se puoli tuntia, niin ei päästy harjoittelemaan pussia ollenkaan. Onneksi muut eivät olleet käyneet sen puolen tunnin aikana muuta uutta, niin ei menetetty tämän enempää. Pussia on luvassa seuraavilla kerroilla, joten siihen tutustuminen siirtyy myöhemmäksi.

Kepit: Näitä käytiin taas itsenäisesti ja saatiin (ehkä) parannusta aikaan viime kertaan. Nellillä riitti taas vauhtia!

Puomi: Tällä kertaa tehtiin niin, että matalaa pöytää vasten nostettiin lankut ja harjoteltiin kiipeämistä ja laskeutumista. Nelli arasteli lankkuja vieläkin, mutta saatiin tosi nopeasti aikaan neljä tai kolme onnistunutta toistoa. Nelli meni lankut ylös ja alas ihan hirmuista vauhtia ja taas sai olla tarkkana, että pysyi mukana! 

Pituus: Pituus onnistui oikein hienosti yhdellä ja kahdella esteellä. Ei ongelmia!

Pöytä: Nelli hyppäsi pienen mietinnän jälkeen suoraan pöydälle eikä edes yrittänyt alittaa sitä. Ohjaaja vaan sanoi, että näin nopean koiran kanssa pitää olla tarkkana, ettei koira hyppää liian pitkälle.

Muuta me ei käytykään tällä kertaa, mutta olihan tuossa tarpeeksi taas yhdelle kertaa. Tunti, tai tällä kertaa puoli tuntia, menee niin hirveän nopeasti.

Sampo ja Nelli 27.tammikuuta

Shetlanninlammaskoira on aina kiltti ja ystävällinen

Katsokaa vaikka itse ;)

Suprais!

Yllätys! Huomasitteko sivun oikeaan reunaan lisätyn tapahtuman, Koillis-Sawo Shown. Siellä on 19.helmikuuta ryhmänäyttely, jonne mennään kokeilemaan onneamme! Eli kohta pitäisi alkaa suunnittelemaan Nellin pesua ja tosiaan, sitä näyttelyesiintymistäkin pitäisi taas harjoitella. Iiks! Toivottavasti saataisiin ihan positiivinen kokemus tuosta, itsellä ei ole kovin kummoisia odotuksia näyttelyjen suhteen, mutta jostakin olisi kiva saada se H tulevaisuutta ajatellen!

Mörkö on tullut takaisin kylään. Meillä on esiintynyt lähiaikoina hieman mörköilyä, Nelli saattaa haukkua ihmisille (!), koirille tai ihan muuten vaan jollekkin, vaikka lumipaakulle tai oksalle. Onneksi tuo haukkuminen on melko vähäistä, välillä hieman nolottaa kun Nelli alkaa haukkumaan esimerkiksi tiellä seisoville lapsille tai jossakin kaukana seisovalle miehelle. Kerran Nelli haukkui eräälle naiselle, joka liukastui ja kaatui... Hyväkäytöksinen koira siis ;)

Muutenkin välillä vähän teineillään. Nellillä on myös oma tahto, mutta se tuodaan julki hyvin harvoin. Lenkillä on välillä pakko pysähtyä istumaan ja kotona pitää komentaa, jos koulutuksessa namia ei tipukaan väärästä toiminnasta. Mutta pakko kyllä sanoa Nellin puolustukseksi, että huonoa käytöstä esiintyy todella vähän ja jos näin vähällä selvitään tästä murrosiästä, niin päästään kyllä todella helpolla! 

Jos tuota satunnaista haukkumista ei oteta huomioon, niin kaikki on sujunut viime aikoina aivan mahtavasti. Nellistä on tullut paljon luotettavampi siinä mielessä, että irti päästessään seuraa minun menemisiä eikä lähde kauas viipottamaan. Tulee välillä myös melko hyvin kutsusta luokse. Koulutettaessa (varsinkin sisätiloissa) ottaa nätisti kontaktia ja tottelee nopeasti. Ihana Nelli <3

Nelli ja Sampo 27.tammikuuta

Tokoilua 3/XX

Maanantaina oltiin taas reenailemassa ja ohjelmassa oli kotiläksyn kertausta, eli istumista ja sitten "uutena" maahanmeno. Maahanmeno ei varsinaisesti ole mikään uusi asia, kun sitä on opeteltu jo kauan aikaa, mutta nyt on tarkoitus saada liikkeestä maahanmeno aikaiseksi. Kotiläksyn kertaus meni meillä melko hyvin, paitsi huomasin jo silloin, että Nelli otti aika paljon häiriötä muista koirista, jotka treenasivat samaan aikaan kentällä. Maahanmenossa meillä oli ihan perinteiset ongelmat käsillä eli jos Nelli meni maahan, se nousi samantien ylös tai sitten Nelli päätti ignoorata minut ihan täysin ja olla ymmärtämättä käskyä. Viimeiset kerrat treenattiin vaan niin, että kun Nelli saatiin maahan, niin sitä palkattiin sinne jatkuvasti samalla hokien: "maahan, hyvä, maahan, hyvä" Naksutin oli tuossa vaiheessa ihan kätevä, kun ei tarvinnut hokea muuta kuin maahan-käskyä ja naksutella ja sitten palkata. 

Koska me vaihdettiin ryhmää maanantaista tiistaihin, niin kentällä on nykyään kaksi eri tokoryhmää harjoittelemassa samaan aikaan. Nelli ottaa vielä melkoisesti häiriötä muista ja saattaa välillä haukkua muille, mutta yllättävän hyvin se jaksaa ajoittain keskittyä minuun ja tekemiseen. Toivottavasti häiriöherkkyyttä saataisiin tämän kevään aikana parannettua ja treenit onnistuisi jossakin vaiheessa niin, että Nelli pitää kontaktin minussa. Ohjaajalta tuli myös sellaista kommenttia, että kontakti puuttuu välillä kokonaan ja taas tuli sanomista siitä, että palkkio ei ole riittävän hyvä, sillä Nelli ei tavoittele sitä jatkuvasti. Meillä on palkkana kinkkuleikkeleen paloja, Nellin suurinta herkkua, mutta näköjään sekään ei aina riitä. 

Treeneistä jäi kuitenkin ihan positiivinen mieli ja tein vakaan päätöksen, että viikon päästä maahanmeno liikkeestä onnistuu. Sisällä se voisi jo onnistuakkin, mutta ulkona Nelli jahkailee maahanmenon kanssa.

Agilityn alkeet 3/10

Hups, tulee hieman myöhässä tämä päivitys, mutta puolustuksekseni voin sanoa, että olen joutunut kirjoittelemaan kesätyöhakemuksia, joten blogipäivitykset on jääneet vähäksi aikaa paitsioon. Mutta nyt asiaan, eli viikko sitten oltiin taas agilityssä. Ja mitäs me tehtiin:

Pujottelu: Harjoiteltiin keppejä itsenäisesti. Nellillä oli taas aikalailla vauhtia alussa eikä minun namikäsi pysynyt ollenkaan mukana. Nelli oli aika väsynyt koko illan edellisestä viikonlopusta (Pyry-koira oli hoidossa) ja maanantaista (Sampo-koira oli hoidossa), joten jossakin vaiheessa huomasin selvästi että Nelli väsyi ja turhautui kepeillä. 

Putki: Putkea alettiin siirtämään mutkalle vähän kerrallaan ja Nelli veti joka kerta läpi kuin vanha tekijä! :)

Puomi: Puomia alettiin harjoittelemaan lankku kerrallaan. Lankku nostettiin matalaa pöytää vasteen ja koira kiipesi lankkua pitkin pöydälle. Tai siis, niin sen oli tarkoitus mennä. Nelli päätti laittaa jarrut päälle eikä suostunut kiipeämään lankkua ollenkaan. 

Tänään illalla mennään taas agiliitelemään. Toivotaan, että lankku sujuu paremmin!

Tokon riemua 2/XX

Meillä on ollut tokoilun kanssa vähän ongelmia lähiaikoina - emäntää on laiskottanut ja turhauttanut ihan kunnolla. On tuntunut niin masentavalle, että koira, joka tekee kotona ja esimerkiksi agilityhallissa liikkeet nopeasti käskystä ja ottaa todella hyvin kontaktia, ei suostu tokokentällä edes vilkaisemaan minua. Oltiin viime viikolla pienellä tauolla autoilusta ja käytiin vain sen vieressä namuttamassa ja pari kertaa taidettiin ottaa auton vieressä istumista. Voitte siis kuvitella, että maanantaina tokoharkkoihin lähtiessä fiilikset eivät olleet kovin korkealla! Ilman sen suurempia odotuksia alettiin siis treenailemaan viime viikon läksyä eli istumista. Tarkoituksena oli saada koira istumaan ja pysyä itse liikkeessä, mutta meillä tavoitteena on ollut ihan vaan se, että saadaan Nelli tekemään jotakin, eli tässä tapauksessa ihan vaan istumista.

Treeneissä jokainen ottaa vuorollaan koiran autosta ja minuutin ajan treenataan pihalla. Sen jälkeen laitetaan koira takaisin autoon ja pohditaan yhdessä ohjaajan ja muiden ryhmäläisten kanssa, että mitä voisi parantaa. Tavoitteena on saada minuutin aikana 12 toistoa. Ensimmäisellä kerralla otin Nellin autosta ja saatiin heti alkuun kaksi onnistunutta istumista. Sen jälkeen alkoi ympärille pälyily ja maan nuuskiminen. Ensimmäisen kerran aikana saatiin muistaakseni 4 istumista. Tässä vaiheessa ohjaajamme oli saapunut paikalle ja jaoimme ryhmämme kahteen kolmen hengen ryhmään: yksi otti aikaa, toinen laski toistot ja kolmas treenasi koiran kanssa. Tämän jälkeen meillä alkoi sujumaan, saatiin ensin 7 onnistunutta istumista (osa liikkeestä), sitten saatiin 10 ja sitten 11. Viimeisellä kerralla saatiin istumisia vähemmän, mutta siinä vaiheessa oli sellainen olo, että mitä väliä, sillä Nelli otti kontaktia ja teki mitä pyydettiin! Oli niin mahtava fiilis, ettei mitään rajaa!

En usko, että tuolla auton vierellä harjoittelulla on ollut suuri merkitys edistymiseen, vaan luultavasti tärkein merkitys oli sillä, että olin itse paljon rennompi kentällä kuin aiemmin. Kun tehtiin pienemmissä kolmen hengen ryhmissä eikä ohjaaja ollut koko ajan vierellä, niin oli rennompi meininki! Ollaan tokoiltu kuitenkin jo kesästä asti ja olen aina ajatellut, etten jännitä kentällä enää kun muut katselevat. Kuitenkin nyt kun ollaan aloitettu agility ja siellä toiset katsovat, kun itse harjoittelee esteitä, niin kyllä se vähän jännittää kuitenkin. Eli olen varmaan jännittänyt koko ajan ja siten siirtänyt Nelliin omaa jännitystä. Vaikka jännitys jatkuisikin tämän jälkeen tokossa, niin nämä onnistumisen hetket kantaa meitä pitkälle! Ei enää nimittäin turhauta pätkääkään ja vaikka ensi treeneissä kaikki menisikin päin metsää, niin se ei haittaa, sillä tiedän että joskus me kuitenkin onnistutaan taas :)

Nelliäkin naurattaa, kun ei tarvitse enää jännittää!

Sleepover

Lauantaina vähän jälkeen kello yhden meille saapui karvainen vieras - Cavalier Kingcharlesinspanieli Pyry. Pyry kävi ensimmäisen kerran meillä viime viikon sunnuntaina vähän haistelemassa, että minkäslaiseen paikkaan sitä joutuukaan seuraavana lauantaina yöksi. Pyry oli siis meillä yön yli hoidossa ja jos Tihkua ei lasketa, niin tämä oli ensimmäinen kerta, kun meillä oli koira yötä hoidossa. Minä olin varautunut jo henkisesti siihen, että nukun Nellin kanssa patjalla olohuoneen puolella, mutta tämä pelko osoittautui täysin turhaksi. Nelli ja Pyry nukkuivat yön rauhassa ja vähän aikaa jopa vierekkäin Nellin sängyssä! Tämä kaksikko ei riehunut sisällä kovinkaan paljon, pahimmat energiat saatiin onneksi tuhlattua lammasaitauksessa vapaana juosten. Pyry osasi olla kylässä oikein hienosti ja rauhallisesti ja on oikein tervetullut meille toistekkin. :)

Pyryn vierailun myötä sain hieman maistiaisia siitä, minkälaista elämä olisi kahden koiran kanssa. Lenkkeily kahden koiran kanssa yksin oli hieman ongelmallista, kun koirat olivat menossa välillä ihan eri suuntiin. Ja sitten kun toinen koira alkoi haukkumaan, niin toinen lähti heti mukaan. Ja jos toinen hyppi, niin toinenkin alkoi hyppimään ja jos toista rapsutti, niin toinenkin ilmaantui pian viereen rapsutuksia varten ;) Tähän loppuun vielä pari räpsyä viikonlopun tunnelmista.

Agilityn alkeet 2/10

Tiistaina uhmasimme lumisadetta ja käytimme Lauran kanssa Nelliä ja Sampoa leikkimässä ennen illan agilityä. Hallilla oltiinkin sitten rauhallisesti ja Nelli käyttäytyi jälleen todella ihanasti - tosin Nelliltä pääsi ISO pissa hallin lattialle, mutta sitä nyt ei lasketa! Toisella alkeiskurssin tunnilla opeteltiin ohjausta putkeen sekä aidalle ja kerrattiin pujottelua ja otettiin ensi tuntumaa rengasesteeseen irtorenkaan avulla.

Putki: Putki aloitettiin kertaamalla viime viikkoista, eli ensimmäisen kerran menin putken toiseen päähän kutsumaan Nelliä. Muut kerrat mentiin sitten ohjauksen kanssa, eli ohjasin Nellin putkeen ja juoksin putken vierellä ottamaan Nellin vastaan putken toiseen päähän. Ensimmäisellä ohjauskerralla Nelli pysähtyi noin metrin päähän putken suusta ihmettelemään, että missähän se mamma hidastelee. Ensimmäisen kerran jälkeen Nelli juoksi putken hienosti läpi!

Pujottelu: Nellillä on jo aikalailla vauhtia pujottelussa ja minä jään auttamatta jälkeen käsieni kanssa. Pujottelu meni siis vähän niin ja näin kun tuntuu että oma ohjaus oli jäljessä koko ajan! Mutta hienosti Nelli teki ainakin yhden korjauksen yhdessä kohtaa ;)

Aita: Tähän lisättiin myös ohjaus samalla tapaa kuin putkessakin. Nelli tajusi hyvin, mikä on homman nimi ja pysyi istu-käskyllä melko hyvin istumassa aidan takana.

Rengas: Ensimmäisellä kerralla Nelli hieman epäröi ja mietti, että mikäs tämä pyöreä juttu on, mutta tosi nopeasti tuli renkaasta läpi eikä jäänyt sitä sen jälkeen enempää ihmettelemään. Otettiin pari kertaa kauempaa kutsu renkaan läpi ja Nelli tuli suoraan renkaasta eikä edes yrittänyt kiertää sitä.

Taas kerran oli kiva tunti, harmi vaan että tunti menee niin nopeasti eikä viikolla pääse muuten harjoittelemaan. Tuntuu oudolle, kun toistot jäävät niin vähäiseksi kun tokossa on tottunut siihen, että kotona voi harjoitella ja toistoja tulee niin paljon kuin niitä jaksaa tehdä.

Tokoa 1/XX

Vuoden 2011 ensimmäinen virallinen treeni ei mennyt niin kuin elokuvissa - Nelli pälyili kentällä ympärilleen eikä oikein suostunut tekemään mitään. Tarkoituksena oli treenailla istumaanmenoa, mikä Nellillä on jo aika hyvässä mallissa, mutta tällä kertaa se ei vaan sujunut. Kosketuskeppi onnistui ihan hyvin, ja loppuajasta me tehtiinkin vain sitä samalla kun muut ryhmäläiset olivat piilossa joko autoissaan tai autojen takana. Yritettiin siis saada Nelliä rentoutumaan ja saada onnistumisen hetkiä kentälle. Lähdin treenien jälkeen käymään lenkillä siinä kentän lähistöllä ja otin siellä istumista, ja sehän onnistui ihan mahtavasti. Nellillä meni pylly maahan nopeasti käskyn jälkeen.

Ja oli muuten jännä juttu, että heti kun otin Nellin autosta pihalle ja napsautin auton ovet lukkoon, niin Nelli piristyi selvästi. Olen aika varma, että Nelliä rassaa kentällä auton läheisyys ja tieto siitä, autoon joutuu kohta uudestaan. Nelli ei nimittäin tykkää olla autossa. Nellille tuli pienempänä muutaman kerran oksennus autoillessa. Autoilua on kyllä harrastettu Nellin kanssa aika paljon ja sillä on takapenkillä oma tilava häkki, jossa oleskella. Ja ihan rennosti onkin siellä nykyään, mutta se autoon meneminen itsessään on Nellille jotenkin inhottavaa. Pitäisi siis treenata tuota autoon menoa ja sitten ajattelin, että harjoiteltaisiin muuten vaan auton vieressä.

 

Vaikka varsinaiset treenit menikin vähän penkin alle, niin jäi kuitenkin hyvä mieli siitä, kuinka hyvin Nelli teki sitten kun oltiin lenkillä siinä kentän lähistöllä. Minäkin otin yhden istumisen lenkin varrella, kun oli niin älyttömän liukasti. Pipo vaan lensi päästä, mutta onneksi ei käynyt sen pahemmin! Meillä alkoi eilen treeneissä 8-viikon jakso, jonka aikana harjoitellaan mm. seisomista, maahanmenoa, hyppyä, seuraamista ja luoksetuloa. Olis aika mahtavaa, jos saatais vihdoin kunnolla hanskaan nuo liikkeet tämän kahdeksan viikon aikana!

Agilityn alkeet 1/10

Jippii, tänään se alkoi!

Meidän ryhmässä oli kuusi koirakkoa ja tunnin aikana käytiin läpi kolme eri estettä: pujottelu, putki ja aita. Nelli käyttäytyi hallissa todella mallikelpoisesti. Omaa vuoroa odoteltiin hiljaa ja välillä Nelli rentoutui jopa niin paljon, että kävi maahan makoilemaan. 

Pujottelu: Ensimmäisellä kerralla Nelli aristi metallisia osia selvästi, mutta rohkaistui hyvin nopeasti. Viimeisillä toistoilla tuli nätisti ja ripeästi keppien välistä.

Putki: Olin etukäteen ihan varma, että Nelli aristelee putkeen menemistä. Ensimmäisellä kerralla Nelli kävi pari kertaa putkessa ja oli melkein jo tulossa, mutta sitten peruutti pois. Vähän aikaa meni suostutellessa ja sitten Nelli tuli hienosti putkestä läpi. Loput kolme toistoa sujuikin tosi vauhdikkaasti. Tehtiin ekat neljä lyhyellä putkella ja sen jälkeen putki venytettiin täyteen pituuteen. Nelli sujahti pitkästä putkestakin läpi ilman sen kummempia ongelmia!

Aita: Nelli taisi tajuta jo ensimmäisellä kerralla, että aita pitää ylittää eikä sitä saa kiertää. Aita meni siis jokaisella kerralla oikein hyvin!

Jäi kyllä tosi kiva mieli tämän illan tunnista, kun kaikki meni niin hyvin niin meillä kuin muillakin koirakoilla. Ja Nellikin taisi olla ihan innoissaan, varsinkin vielä kun Sampokin oli mukana ;)! Toivottavasti seuraavallakin kerralla on yhtä mukavaa, sitä odotellessa!

Takaisin huudeilla

Eilen palattiin takaisin Jyväskylään ja Nellillä onkin ollut tekemistä, kun on pitänyt nuuskia lenkkipolkujen varrelta kaikki uudet viestit muilta koirilta. Lenkkeily on ollut siis hieman hitaanlaista, kun on pitänyt pysähdellä jatkuvasti. Tänään käytiin jäällä ulkoilemassa Nellin ja uuden kameran kanssa: