Lomailua

Ollaan otettu ihan lomailun kannalta heinäkuu ja elokuu kun Nellillä oli juoksut ja pidettiin jalkaa levossa. Tyttö on päässyt nauttimaan vapaana olemisesta ihan urakalla kun ollaan vietetty paljon aikaa mökillä ja maalla. Nyt on taas edessä paluu arkeen kun gradun tekeminen jatkuu ja keskiviikkona alkaa agilityssä ohjatut ryhmätreenit (jee!). Hieman jännittää keskiviikko kun ei olla reiluun kuukauteen päästy käymään hallilla. Voi olla aikamoista kuumumista tiedossa. Ajattelin kyllä käydä huomenna vähän muistuttelemassa Nelliä että mitäs siellä hallilla tehdään ja miten siellä pitäisi käyttäytyä. Wish me luck :D

Käytiin eilen illalla shelttitapaamisessa, jossa oli Nellin lisäksi yhdeksän shetlantilaista. Vitsi kun oli kivaa! Noita tapaamisia on järjestetty kesän aikana useasti, mutta vasta eilen päästiin ensimmäistä kertaa mukaan. Toivon mukaan päästään tämän jälkeen useammin näihin tapaamisiin. Seuraavan kerran päivitystä ensimmäisistä ohjatuista treeneistä pitkiin aikoihin!

Fyssarilla

Tänään käytiin ensimmäistä kertaa Nellin kanssa fysioterapeutilla. Vähän aikaa sitten aloin kiinnittämään huomiota Nellin juoksemiseen, kun juoksemaan lähtiessä Nelli saattoi jättää vasemmalla takajalalla yhden askeleen välistä. Muuten on ollut ihan normaali, ei onnu, hyppii sängylle ja sohvalle entiseen mallin eikä vaikuta mitenkään kipeältä. Hirveä huoli siitä tuli kun mielikuvitus lähti laukkaamaan liiankin kovaa. Sitten soitin muutamat puhelut ja varasin ajan fysioterapeutille.

Jännitin etukäteen sitä, että mitä sieltä mahtaa löytyä ja sitä, että miten Nelli käyttäytyy. Nelliä jännitti aika kovasti ja se jäykisteli itseään niin, että sitä meinasi olla vaikeaa tutkia. Onneksi loppua kohden Nelli alkoi rentoutumaan.

Takareidet olivat kireinä, varsinkin tuon vasemman jalan takareisi. Selkärangasta löytyi myös kireä kohta. Vasemmassa etujalassa oli myös hieman kireyttä. Hoidot aloitettiin heti ja seuraava kerta varattiin viikon päähän. Nyt pidetään ainakin viikko taukoa agilitystä ja venytellään kotioloissa. Katsotaan sitten miten jumit lähtee paranemaan.

Tuli kyllä vähän huono omatunto, kun ei ole aiemmin ymmärtänyt että Nelli on noinkin jumissa. Se on kuitenkin ollut oma pirteä itsensä eikä ole vaikuttanut ollenkaan kipeältä vaikka välillä onkin ollut hieman haluton lenkkeilijä. Mutta onneksi nyt on asia tiedossa, niin sitä pystyy hoitamaan!

Ja niin jäljellä olivat vain kepit!

Ei olla ehkä ihan vielä otsikon mukaisessa tilanteessa, mutta erittäin lähellä kuitenkin! Vielä vähän aikaa sitten meillä oli kolme vaikeaa estettä: pussi, keinu ja kepit. Pikku-Nelssoni yllätti minut ihan totaalisesti, kun eräänä kauniina päivänä hän vaan juoksi pussi läpi vaikka pussin suu oli ihan kokonaan maassa! Tänään käytiin aamutreeneissä ja otettiin pitkästä aikaa keinua eikä Nelli hätkähtänytkään keinun kolahduksesta tai pyrkinyt keinulta pois ennen aikojaan! Ihan vähän jarruttelin menoa keinulla, mutta siitäkin huolimatta jäi superhyvät fiilikset, kyllä se keinu on kohta paketissa! Enää siis vain kepit! Kepit on vielä tosi kesken.. Kun käytetään verkkoja niin vauhtia alkaa olla tosi hyvin mutta verkkoja ei pysty vielä yhtään vähentämään. Mutta eiköhän nekin sieltä vielä aukene jonain päivänä :)

Kesä on kulunut gradun parissa ja Nellin kanssa treenatessa (2-3 kertaa viikossa). Mä oonkin aika tylsä ja odotan vaan syksyä.. Olis jo gradu paketissa, pääsis sienimetsään ja ehkä vielä jotain muutakin ;) 

Hyvän mielen haaste

Sain Anulta hyvän mielen haasteen, tässä varsinainen haaste ja alla vastaukset siihen.

Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen). 


1. J 
Oma kulta, tarvitseeko sitä sitten sen enempää perustella?
 
2. Nelli
Pieni rakas päivänsäteeni, joka ilostuttaa jokaista päivääni. Mitä olisikaan elämä ilman tätä pientä karvapalloa?

3. Ystävät
Ihanat ystävät, uudet ja vanhat, joihin voi luottaa ja joille voi soittaa milloin vain. 
 
4. Perhe ja suku
Äiti, isä, sisko ja siskon lapset sekä veli. Ja lisäksi vielä sukulaiset, joita tulee nähtyä ihan liian harvoin.
 
5. Harrastukset
Agility, elokuvat ja juokseminen, jonka olen vähän aikaa sitten aloittanut.

6. Koti
Koti on vaan maailman paras paikka. Olen aina ollut ja tulen aina olemaan oikea koti-ihminen!
 
7. Luonto & ulkoilu
Metsässä lenkkeily, ulkoilu ja pihatyöt. Olisipa niin kivaa jos olisi oma iso piha, johon voisi tehdä hienoja istutuksia ja kasvimaan :)
 
8. Punaviini & suklaa
Punaviiniä on vain joskus pakko saada ja suklaata voisin syödä vaikka joka päivä!
 
9. Musiikki
Musiikkia on kuunneltava lenkkeillessä ja autoillessa, kotona sitä harvemmin tulee kuunneltua kun nautin kuitenkin myös hiljaisuudesta. Tulee melkein aina laulettua hyvän kappaleen mukana, oli se sitten kotona tai julkisilla paikoilla ;)
 
10. Sauna
Saunan lämmössä on vaan hyvä olla!

Ja sitten se haasteen vaikein osuus, eli haastan Totin, Mannan & Nemin ja Pellen, Axelin ja Viljon.. Ja nämä kolme haastetta saavat riittää! ;)

Treenejä, metsälenkkejä ja mökkeilyä

Viimeiset pari viikkoa ovat kuluneet mukavasti gradun aloittamista lykäten. Ollaan käyty ahkerasti treenaamassa hallilla, metsälenkeillä ja vappu meni mukavasti mökkeillessä. J oli viime viikon talvilomalla, joten oli tosi kivaa käydä treenamassa kun oli yksi käsipari lisää auttamassa. Kiitos J!

Viime viikkoina ollaan käyty läpi lähes kaikkia esteitä pituutta, muuria ja rengasta lukuunottamatta. Kaikkia muita esteitä olen käynyt läpi yksittäin ja hyppyjä, puomia ja pussia pieninä ratapätkinä. Suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä pussi, keinu, kepit ja A. A ihan vain sen takia etten ole ihan varma siitä ymmärtääkö Nelli pysähtyä lopussa vai ei, muuten se meneekin hyvin. Nellin kanssa on kyllä nykyään tosi kiva treenata kun näkee, että sillä on oikeasti intoa siihen hommaan. Välillä ehkä vähän liikaakin kun meinaa varastaa esteille ;) 

Nelli on päässyt lähiaikoina ulkoilemaan ja oleilemaan vähän isompien kavereiden kanssa, pinseri-Lotan ja lk-collie-Pinjan kanssa. Vaikka kaverit onkin olleet Nelliä monta kertaa isompia, niin tosi hyvin ovat kaverukset tulleet toimeen. Sheltti-kavereita meillä ei tällä hetkellä oikein ole, yksi päivä tosin käveltiin läheisen koirapuiston ohi ja siellä sattui olemaan kaksi muuta shelttiä eikä muita koiria ollenkaan. Mentiin Nellin kanssa puistoon, mutta kumma kyllä koirat eivät saaneet leikkiä aikaiseksi.. Yhdessä kävivät kyllä haukkumassa ohikulkijoita, mutta muuten ei leikki kiinnostanut.  

Katselin tässä yksi päivä tulevia näyttelyitä, sitä voisi ehkä lähteä kesäkuussa kehään kokeilemaan..

Pitkästä, pitkästä aikaa - Agiliitoo!

Voi pojat sitä osasi olla innoissaan eilen kun tiesi pääsevänsä pitkästä aikaa treenaamaan Nellin kanssa. Olin niin harmissani siitä, kun en voinut Nellille sitä kertoa niin että tyttö olisi ymmärtänyt! Lauantai meni myös agilitypainotteisesti kun olin toimihenkilönä kisoissa 12,5 tuntia. Aika tosin meni melko nopeasti kun pystyi seuraamaan kisoja lähes koko ajan, kyllä se vaan näytti niin kivalle!

Eilen tosiaan käytiin pitkän tauon jälkeen hallilla ja näköjään Nellillä oli vieläkin asiat hyvässä muistissa. Olin itse vaan niin innoissani treeneistä, että tuli treenattua liian pitkään: Nelli väsyi lopussa ihan selvästi, alkoi haukkumaan minulle ja kieltäytyi melkein täysin yhteistyöstä. Mutta seuraavan kerran osaan olla viisaampi ja lopetan heti kun Nellissä näkyy väsymyksen merkkejä. Muuten meillä menikin sitten oikein hienosti! Otettiin hyppyharjoituksia, pientä ratapätkää ja sitten puomia. Ja kerran mentiin kepit läpi ilman verkkoja (oli ihan pakko kokeilla).

Syksy 2011

Nelli oppi vähän ennen meidän treenitaukoa puomilla pysähtymisen hihnassa ja vapaana, tosin pysähtyminen oli vielä melko epävarmalla pohjalla. Jännittyneenä siitä, muistaako Nelli miten puomin päässä toimitaan, testasin puomin muutaman kerran hihnan kanssa ja Nelli pysähtyi puomin loppuun joka ikinen kerta. Tästä rohkaistuneena piti kokeilla miten pysähtyminen toimii vapaana ja voi nenä, kyllähän se toimi! Tuli kyllä ihan mahtava olo tuosta, se on kuitenkin iso harppaus meille eteenpäin!

Syksy 2011

Tästä on hyvä jatkaa, tällä viikolla vielä lisää treeniä ja jossakin vaiheessa kohti epiksiä ja sitten joskus virallisiin kisoihin. (En taas yhtään mene asioiden edelle :D)

Pitkästä aikaa

Viime kerrasta on vierähtänyt niin pitkä aika, ettei oikein tiedä mistä aloittaisi. Paljon tapahtumia on mahtanut viimeiseen puoleen vuoteen, mutta tässä meidän tärkeimmät kuulumiset. 

Agility aloitettiin syksyllä ohjatussa ryhmässä eikä Nelliä meinannut tunnistaa enää samaksi esteitä väisteleväksi tai pelkääväksi koiraksi. Nelli oli täynnä intoa ja rohkeutta ja edistyimme hurjasti syksyn aikana! Tammikuussa oli kovat pakkaset, joiden vuoksi treenaaminen jäi tauolle ja muutama viikko sitten Nelli aloitti jo kolmannet juoksunsa, joten treenitauko on venynyt ja vanunut. Toivon mukaan parin viikon päästä pääsemme hallille takaisin tositoimiin! Kilpaileminen on edelleen haaveena, saas nähdä miten ja milloin se toteutuu!

Tokoilun ja temppuilun suhteen olemme laiskistuneet. Säännölliset toko-harkat ovat jääneet kokonaan. Puolustuksekseni voin sanoa, että jos käymme agi-treeneissä 2-3 kertaa viikossa, niin se on ihan riittävästi meille molemmille. Kotona, lähinnä lenkkeillessä, on tullut tokoiltua ja temppuiluakin ollaan harrastettu silloin tällöin.

Muutenkin meillä on mennyt oikein mukavasti, Nelli on pysynyt terveenä ja siitä on kasvanut ihana ja hieno koira. Yritän nyt ryhdistäytyä ja kirjoitella enemmän meidän kuulumisia, ensi kertaan siis!