Hups, hieman jäänyt nyt tämä ulkoasun päivittäminen ajankohtaan sopivammaksi, mutta joku kaunis päivä sitten.. Nellin kanssa on mennyt lähiaikoina aivan mahtavasti, erityisesti arkikäyttäytymisen ja agilityn suhteen. Nelli ohittaa nykyään lähes kaikki koirat ilman pihaustakaan ja osaa usein kävellä _rauhallisesti_ ohitse. Muutenkin Nellin kanssa on ollut mukavaa ja helppoa! Agilityssa ollaan menty suuri harppaus eteenpäin kun Nelli pääsi lähes kokonaan hyppykammostaan yli ja huomasi, kuinka mukavaa se hyppiminen onkaan. Ja tiistain onnistumisilla oli kyllä ihan selvä psykologinen vaikutus omistajaan ja koiraan.. Taisi sitä omistajakin ottaa muutaman kerran hyppyaskeleita, kun meni vaan niin loistavasti!
Käytiin äsken kokeilemassa ensimmäistä kertaa pyörän kanssa lenkkeilyä ja se sujui yllättävän hyvin. Nelli tosin välillä vähän seilasi puolelta toiselle, joko pyörän edestä tai takaa, mutta ajoittain matka sujui oikein mukavasti.
Käytiin äsken kokeilemassa ensimmäistä kertaa pyörän kanssa lenkkeilyä ja se sujui yllättävän hyvin. Nelli tosin välillä vähän seilasi puolelta toiselle, joko pyörän edestä tai takaa, mutta ajoittain matka sujui oikein mukavasti.
Tokoa 10/XX
Tokossa reenailtiin noutoa ja seuraamista. Tai oli tarkoitus treenailla noutoa ja seuraamista, mutta eipä siitä mitään tullut. Ohjaaja kysyi minulta, että olenko varma ettei Nelli ole kuuro.. Sille oli meidän meininki kentällä nimittäin näyttänyt. Tunti menikin meidän osalta aikalailla siihen, että pohdittiin meidän tilannetta. Kyse ei ole kuulema siitä, että tekisin jotakin väärin, vaan luultavasti vika löytyy minun asenteesta ja vireestä. Agilityssähän meillä ei ole ikinä ollut samanlaisia ongelmia kuin tokossa ja pakko myöntää, että onhan se aksailu paljon kivempaa kun sieltä saa jatkuvasti onnistumisen tunteita, toisin kuin sitten tokossa. Tässä viikon aikana olen kyllä huomannut, että Nellin kannustaminen parantaa suoritusta huomattavasti. Meillä vaihtuu huomisesta alkaen treenit Killerille ja on jännä nähdä miten maisemanmuutos vaikuttaa suorituksiin. Tuolla parkkipaikalla, jossa ollaan treenattu syksystä asti, ei ole nimittäin kovin paljon onnistumisia nähty. Huomenna harjoitellaan sitten ruutua ensimmäistä kertaa.
Jipii, jippii, jippii! Agility on niinKIVAAMAHTAVAAIHANAA! Kuten jo alussa kerroin, Nelli pääsi lähes kokonaan irti hyppykammostaan ja hakeutui itse todella sujuvasti esteille. Ohjaaja sanoikin, että nyt Nelli seuraa paljon paremmin ohjausta, kun sen ei tarvitse enää keskittyä hyppyjen väistelyyn. Kuudennella kerralla treenailtiin hyppyjä ja erilaisia ohjauskuvioita. Ja voi vitsi, oli kivaa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti