Kehitystä havaittavissa

Huh. Kaksi viikkoa viime päivityksestä. Kiirettä on pitänyt mutta treenaamassa ollaan kuitenkin ehditty käydä. Ja vaikka nämä muut asiat ei oikeastaan tänne blogiin kuulukkaan, niin pakko silti hehkuttaa että gradu on valmis ja työpaikka on löytynyt. Enää muutama nihkeä ja työläs kouluhomma tekemättä ja sitten voi hengähtää kunnolla. Onneksi se työläin kouluhommakin on ensi viikolla jo purkissa!

Nelssoni on kehittynyt mun silmissä lähiaikoina ihan hirveästi. Agilityssä sen liikkumisessa alkaa olla ihan erilainen vauhti ja varmuus kuin mitä siinä on aiemmin ollut. Ja ohjattujen treenien ansiosta ollaan opittu paljon uusia asioita! Ja ehkä mäkin olen kehittynyt sen verran etten ole enää niin häiriöherkkä treeneissä ja olen löytänyt tietynlaisen luottamuksen Nelliin että ei se siitä mun viereltä niin vaan lähde vaikka radan reunalla tapahtuisi mitä! Käytiin eilen lenkin jälkeen läheisellä rannalla ottamassa vähän tokoliikkeitä ja Nelli teki kyllä niin hienosti ja innokkaasti. Nellin hienoon sivulletuloon kuuluu hirveä vauhti ja hyppy minua vasten ennen kuin asettuu sivulle omalle paikalleen. Se on aika hauskannäköinen liike, intoa ainakin riittää! :)

Ohjatuissa treeneissä ollaan käyty persjättöä, sylkkäriä ja päällejuoksua. Varsinkin noissa ohjatuissa harkoissa näkee sen, miten Nelli on kehittynyt. Se seuraa nykyään paljon paremmin ohjausta ja ohjautuu välillä todella hienosti itsenäisesti esteille. Tänään käytiin treenailemassa Nellin kanssa kahdestaan ja tulipa tosi hienot takaakierrot ja loppusuorat! Mun ongelmana meinaa olla ohjauskuvioiden unohtaminen tai omien keksiminen sekä se että jään ihan turhaan odottelemaan Nelliä kun oikeasti mun pitäisi juosta eteenpäin että pysyn sen vauhdissa.

Pitkästä aikaa

Viime kerrasta on vierähtänyt niin pitkä aika, ettei oikein tiedä mistä aloittaisi. Paljon tapahtumia on mahtanut viimeiseen puoleen vuoteen, mutta tässä meidän tärkeimmät kuulumiset. 

Agility aloitettiin syksyllä ohjatussa ryhmässä eikä Nelliä meinannut tunnistaa enää samaksi esteitä väisteleväksi tai pelkääväksi koiraksi. Nelli oli täynnä intoa ja rohkeutta ja edistyimme hurjasti syksyn aikana! Tammikuussa oli kovat pakkaset, joiden vuoksi treenaaminen jäi tauolle ja muutama viikko sitten Nelli aloitti jo kolmannet juoksunsa, joten treenitauko on venynyt ja vanunut. Toivon mukaan parin viikon päästä pääsemme hallille takaisin tositoimiin! Kilpaileminen on edelleen haaveena, saas nähdä miten ja milloin se toteutuu!

Tokoilun ja temppuilun suhteen olemme laiskistuneet. Säännölliset toko-harkat ovat jääneet kokonaan. Puolustuksekseni voin sanoa, että jos käymme agi-treeneissä 2-3 kertaa viikossa, niin se on ihan riittävästi meille molemmille. Kotona, lähinnä lenkkeillessä, on tullut tokoiltua ja temppuiluakin ollaan harrastettu silloin tällöin.

Muutenkin meillä on mennyt oikein mukavasti, Nelli on pysynyt terveenä ja siitä on kasvanut ihana ja hieno koira. Yritän nyt ryhdistäytyä ja kirjoitella enemmän meidän kuulumisia, ensi kertaan siis!

Kuulumisia

Viime kerrasta on pitkä aika.....

Muutettiin Nellin kanssa reilu kuukausi sitten uuteen kotiin keskustan tuntumaan. Hyviä lenkkeilyreittejä ei olla vielä kovin ehditty tutkiskella, sillä helteet on hieman verottaneet seikkailunhalua. Lisäksi itselläni on ollut hirveästi hommaa muuton ja töiden takia, joten harrastaminen on jäänyt vähemmälle. 

Tokoilu on jäänyt lähes kokonaan, mitä nyt välillä lenkillä tai kotona treenataan. Olen ehtinyt vasta kerran kesän aikana ohjattuihin treeneihin, mutta huomenna korjataan sekin asia. Mutta tosiaan, pitäis sitä ehkä kotonakin harjoitella eikä mennä vaan kylmiltään ohjattuihin harkkoihin.

Ohjattua agilitya meillä ei ole ollut aikoihin, mutta ollaan käyty Lauran ja Sampon kanssa aina sillon tällöin hallilla. Viime sunnuntaina käytiin pitkästä aikaa harjoittelemassa ja huomasi kyllä, miten tauko on tehnyt tytölle hyvää. Ei minkäänlaista epäröintiä hyppyjen suhteen ja itseluottamus ja rohkeus ovat kasvaneet hurjasti. Nautittiin koko remmi ihan suunnattomasti viime sunnuntain harkoista, vaikka meillä meinakisin Lauran kanssa loppua puhti esteitä kannellessa ;)

Syksyn lähestyessä käydään kuvauttamassa lonkat, polvet ja kyynärät ja sen mukaan sitten päätetään, miten jatketaan agiltyn suhteen. Toiveissa on seurapaikka ja säännölliset treenit, kun on se vaan niin mukavaa!

Tokoa 11/XX ja Agilityn jatko 7/10

Tokoa 11/XX

Maanantaina olikin tokotreenit taas Killerillä ja odotin paluuta sinne kuin kuuta nousevaa. Perille päästyäni huomasin, että sirkus oli leiriytynyt Killerin parkkipaikalle. Kaksi jalkapalloilevaa porukkaa, ravit radalla, suunnistuskilpailu, toinen tokoporukka viereisellä parkkiksella ja kaiken kruunasi treenien aikaan meidän lähistölle tullut kaverikoira-porukka! Puitteet häiriöttömälle treenille olivat siis mitä mainioimmat. Maanantaina ei sitten kuitenkaan siirrytty opettelemaan ruutua, vaan keskityimme vielä noutoon. Löydettiin Nellille toimiva palkkio (=syliin pääseminen) ja Nelli käyttäytyikin pitkästä aikaa kentällä samalla tavoin kuin kotona harjoitellessa, ellei jopa hieman innokkaammin. Mutta muuten ei sitten mennytkään kovin hyvin, Nelli keskittyi taas kerran johonki ihan muuhun kuin itse asiaan.

Agilityn jatko 7/10

Tiistaina otettiin taas lyhyitä ohjauskuvioita esteiden ja putkien avulla. Minä sotkin lahjakkaasti ohjauskuvioiden kanssa ja Nelli päätti välillä, ettei hypikään esteitä vaan menee putkeen seisoskelemaan... Muutenkin Nellillä oli hälläväliä-ilta eikä aina tullut käskystä luokse ja haahuili hallissa miten sattuu. Lopuksi kokeiltiin pujottelua eikä siitäkään tullut mitään. Nellillä oli vähän liikaa vauhtia ja putkeen meneminen kiinnosti pujottelua enemmän.

Nellin oudolle käytökselle on kyllä olemassa melko hyvä selitys, sillä Nellin juoksut alkoivat tiistaina. Tyttö merkkailee ihan jatkuvasti, on melko väsynyt kotona ja lenkillä haukahtelee muille koirille ja muuten kulkee nenä tiukasti maassa. Ensi viikolla jääkin sitten agility välistä, mutta tokoon mennään kuitenkin kokeilemaan.

Tokoa 10/XX ja Agilityn jatko 6/10

Hups, hieman jäänyt nyt tämä ulkoasun päivittäminen ajankohtaan sopivammaksi, mutta joku kaunis päivä sitten.. Nellin kanssa on mennyt lähiaikoina aivan mahtavasti, erityisesti arkikäyttäytymisen ja agilityn suhteen. Nelli ohittaa nykyään lähes kaikki koirat ilman pihaustakaan ja osaa usein kävellä _rauhallisesti_ ohitse. Muutenkin Nellin kanssa on ollut mukavaa ja helppoa! Agilityssa ollaan menty suuri harppaus eteenpäin kun Nelli pääsi lähes kokonaan hyppykammostaan yli ja huomasi, kuinka mukavaa se hyppiminen onkaan. Ja tiistain onnistumisilla oli kyllä ihan selvä psykologinen vaikutus omistajaan ja koiraan.. Taisi sitä omistajakin ottaa muutaman kerran hyppyaskeleita, kun meni vaan niin loistavasti!

Käytiin äsken kokeilemassa ensimmäistä kertaa pyörän kanssa lenkkeilyä ja se sujui yllättävän hyvin. Nelli tosin välillä vähän seilasi puolelta toiselle, joko pyörän edestä tai takaa, mutta ajoittain matka sujui oikein mukavasti.

Tokoa 10/XX

Tokossa reenailtiin noutoa ja seuraamista. Tai oli tarkoitus treenailla noutoa ja seuraamista, mutta eipä siitä mitään tullut. Ohjaaja kysyi minulta, että olenko varma ettei Nelli ole kuuro.. Sille oli meidän meininki kentällä nimittäin näyttänyt. Tunti menikin meidän osalta aikalailla siihen, että pohdittiin meidän tilannetta. Kyse ei ole kuulema siitä, että tekisin jotakin väärin, vaan luultavasti vika löytyy minun asenteesta ja vireestä. Agilityssähän meillä ei ole ikinä ollut samanlaisia ongelmia kuin tokossa ja pakko myöntää, että onhan se aksailu paljon kivempaa kun sieltä saa jatkuvasti onnistumisen tunteita, toisin kuin sitten tokossa. Tässä viikon aikana olen kyllä huomannut, että Nellin kannustaminen parantaa suoritusta huomattavasti. Meillä vaihtuu huomisesta alkaen treenit Killerille ja on jännä nähdä miten maisemanmuutos vaikuttaa suorituksiin. Tuolla parkkipaikalla, jossa ollaan treenattu syksystä asti, ei ole nimittäin kovin paljon onnistumisia nähty. Huomenna harjoitellaan sitten ruutua ensimmäistä kertaa.

Agilityn jatko 6/10

Jipii, jippii, jippii! Agility on niinKIVAAMAHTAVAAIHANAA! Kuten jo alussa kerroin, Nelli pääsi lähes kokonaan irti hyppykammostaan ja hakeutui itse todella sujuvasti esteille. Ohjaaja sanoikin, että nyt Nelli seuraa paljon paremmin ohjausta, kun sen ei tarvitse enää keskittyä hyppyjen väistelyyn. Kuudennella kerralla treenailtiin hyppyjä ja erilaisia ohjauskuvioita. Ja voi vitsi, oli kivaa! :)

Mitä meille tänään kuuluu?

Olen ollut nyt kokopäivätöissä kuukauden ja viimein alkaa tuntua sille, että jonkinlainen järkevä rytmi on kohta löytymässä elämään. Blogin päivitys on jäänyt hieman vähäiseksi, sillä ajankäyttö on muuttunut aika lailla töiden myötä.. Ehkäpä sitä kohta pääsee normaaliin blogin päivitysvauhtiinkin kiinni. Pitäisi tämä ulkonäkökin muuttaa hieman ajankohtaan sopivammaksi ;)

Ja mitäs tokoilurintamalle kuuluu? Ollaan jatkettu ihan normaalisti 1x/viikko tokoilua ja tullaan jatkamaan kesälläkin samaan tyyliin. Joskus tässä kevään aikana meillä vaihtuu ohjaaja ja vaikka nykyisessä ohjaajassa ei olekaan mitään vikaa, niin mielenkiintoista on nähdä, miten ohjaajan muutos vaikuttaa meidän treenailuihin. Olen ollut kyllä hävyttömän laiska tokoilun suhteen koko kevään, enkä ole jaksanut oikein opettaa uusia temppujakaan. Ollaan kuitenkin opeteltu herkun koppausta ilmasta ja aloiteltiin kierimisen opettelemista (vaikeaa!). Ja tokossa ollaan käyty seuraamista ja noutoa. Narupallon kanssa nouto onnistuu jo aika hienosti, mutta ei puupalikan.. Mikähän siinäkin mahtaa olla?

Olisin lisännyt loppuun pari kuvaa tältä päivältä, mutta olenkin taas täällä huonon nettiyhteyden päässä, joten kuvien lisääminen ei onnistukaan. Joku toinen kerta sitten!

Tokoa 9/XX ja Agilityn jatko 3/10

Nellin ja Sampon yhteishyppy

Tokoa 9/XX

Taas kerran näkyy valoa tokotunnelin päässä. En tiedä mikä oikein on ollut, mutta tokoilu on ollut pitkän aikaa melkoista pakkopullaa. Tuntuu ettei ole aikaa ja sitten kun on aikaa, niin sitten ei jaksa. Mielenkiinto on ollut siis aika vähissä - ehkä eniten siksi, koska tuntuu, ettei olla edistytty ollenkaan. Samat ongelmat ovat vainonneet meitä jatkuvasti, eikä olla opeteltu mitään uutta, vanhan asian jauhaminen on jotenkin todella puuduttavaa. Ja sekin laskee motivaatiota, kun tietää että koira osaa, mutta ei vaan tee. 

Maanantaina tapahtui kuitenkin jotain positiivista, Nelli suoriutui todella hienosti aiempaan nähden. Vieläkin nuuskutellaan jonkin verran maata ja pälyillään ympärille, mutta Nelli kuitenkin keskeyttää väärän toiminnan kun saa käskyn ja tottelee! Ja muutenkin maanantaina Nellin huomio oli enemmän minussa kuin muualla ja se pysyi minun lähellä vaikka olikin vapaana. Tuli kyllä ihan mahtava onnistumisen tunne ja kun sai vielä kehuja, niin sai taas uutta intoa tokoiluun. Maanantaina harjoiteltiin siis sivulletuloa ja sitten otettiin ensimmäistä kertaa luoksepäästävyyttä. Me harjoiteltiin Nellin kanssa eri tavalla kuin muut, sillä olimme molemmat ohjaajan kanssa sitä mieltä, että Nelli ei välttämättä hirveästi tykkäisi lähestyvistä vieraista ihmisistä. Nellin kanssa treenattiin niin, että luoksetulijat kävivät noin metrin päässä kääntymässä ja silloin kun ihminen lähestyi, Nelli sai nameja ja kun luoksetulija lähti kävelemään poispäin, namin saaminen loppui. Nelli ei paljon välittänyt lähestyjistä kun sai jatkuvalla syötöllä superherkkua, eli kissanruokaa. Hyvin mennyt harjoitustunti kaiken kaikkiaan! :)

Agilityn jatko 3/10

Jos toko meni maanantaina hyvin, niin samaa ei oikein voi sanoa tiistain agilitysta. Nellille oli jäänyt huonoja muistoja viime kerran esteen tiputuksista ja Nelli ei meinannut aluksi suostua tekemään yhtään mitään. Tunnin teemana oli takaaleikkaukset, joita harjoiteltiin ensin ilman esteitä koiran kanssa ja sen jälkeen putken ja hypyn kanssa. Nellin kanssa tehtiin harjoitukset helpotetusti, sillä Nelli ei tosiaan ollut oma intoa puhkuva itsensä. Tunnin edetessä Nelli alkoi kuitenkin palautua omaksi itsekseen ja suoriutui melkein omalla tasollaan. Agilityssä on kyllä sen takia ollut ihan mahtavaa, että ohjaajalta saa suoraan palautetta. Ohjaaja kehuu paljon ja sanoo suoraan ne asiat, joita pitää treenata. Nellin kanssa tuskin tulee ongelmia noiden takaaleikkausten kanssa, sillä ohjaajan sanoin: kun Nelli pääsee vauhtiin, niin se ei paljon taakseen katsele. Ja Nelli kuulemma irtoaa tosi hyvin esteillle! Ehkä jo ensi tiistaina Nelli olisi alusta asti oma innokas ja reipas itsensä. Saa nähdä minkälainen agitykki Nellistä vielä kuoriutuu, kunhan ohjaajakin saisi hieman omaa kuntoa kohotettua ;)

Tokoa 8/XX ja Agilityn jatko 2/10

Arvelin viime kirjoituksessa ihan oikein, tämä viikko vierähti kiireisissä merkeissä ja uuteen rytmiin totutellessa. Ja harjoittelu on tosiaan jäänyt aika vähäiseksi, mutta eiköhän se tästä ajan kanssa. Jotain todella positiivista on tapahtunut tämän viikon aikana, Nelli on rauhoittunut siinä suhteessa, että vieraiden koirien ohittaminen lenkillä on helpottunut huomattavasti. Nykyään Nellin huomio kohdistuu ihan yleiseen mörköilyyn (esimerkiksi haukutaan kuuselle tai tummalle lumipaakulle....) eikä vastaantulevien koirien haukkumiseen. Mahtavaa, ihanaa! Toivottavasti Nelli pysyy tällä linjalla jatkossakin.

Tokoa 8/XX

Juu, meidän maanantain ryhmä oli viimeksi ihan täysin nimensä veroinen. Ensimmäinen ja toinen kierros meni kaikilta viideltä ryhmäläiseltä lähes täysin penkin alle eikä oikein voinut muuta kuin nauraa vaikka ei hirveästi edes naurattanutkaan. Harjoiteltiin koko tunnin ajan sivullemenoa ja vasta sitten kun päästin Nellin hihnasta irti (eli viimeisellä harkkakerralla), asiat alkoivat sujumaan niin kuin pitäisi. On välillä vähän tyhmä olo, kun tietää että koira ihan varmasti osaa asian, mutta jostakin syystä ei tee sitä oikein tai sitten jättää kokonaan tekemättä. Mutta tuo, että jätettiin hihna pois, helpotti kyllä suoriutumista kummasti. Jännityksellä odotan taas seuraavaa kertaa, mitä silloin on luvassa.

Agilityn jatkokurssi 2/10

Agilityssa harjoiteltiin edellisellä viikolla opeteltuja ohjaustekniikoita esteiden, putken ja hyppyjen, avulla. Ensin harjoiteltiin niin, että koira juoksi putken läpi, jonka jälkeen koira ohjattiin hypylle sylkkärillä. Nelli toimi tosi hienosti ja oli ihan innoissaan, mutta minä mokailin aika lahjakkaasti. On se vaan vaikeaa yrittää pysyä noin nopean koiran perässä. Tämä harjoitus meni lopulta aika hyvin ja siitä jäi tosi hyvä fiilis. Harmi vaan, että siihen loppuikin meidän onnistumisen hetket, sillä seuraavaksi otettiin pelkkiä hyppyjä ja ne meni päin sitä itseään. Nelli tiputti pari kertaa esteen ja sen jälkeen alkoi kammoksumaan hyppyjä. Sitten jouduttiinkin palaamaan hihnaohjaukseen, mutta siitäkään ei meinannut tulla mitään. Lopuksi käytiin vielä ohjaajan kanssa hyppyjä läpi ja koetettiin saada niistä onnistumisia, että Nelli pääsisi kammonsa ylitse. Ensi tiistaina sitten nähdään miten siinä onnistuttiin.

Tokoa 7/XX, agilityn jatkokurssi 1/10 ja muuta mukavaa

Huh, kaksi viimeistä viikkoa on ollut kunnon hullunmyllyä. Kaksi tenttiä, työhakemusten tekemistä ja tärkeimpänä tietysti työhaastattelu, joka johti jatkohaastatteluun ja lopulta työsopimukseen. Sain noin 14 kuukauden työpaikan ja pääsen ensimmäistä kertaa tekemään ihan oman koulutuksen mukaisia hommia! Vapaa-ajalla ei ole hirveästi tullut treenailtua Nellin kanssa, koska jaksaminen on ollut välillä aika vähissä. Luultavasti seuraavat pari viikkoa menee samoissa merkeissä, sillä aloitan huomenna työt ja luultavasti siinä menee vähän aikaa, ennen kuin tottuu tuohon työrytmiin. 

  

Nelli ja Sampo vauhdissa

Tokoa 7/XX

Tokossa kertailtiin sivulletuloa. Aluksi otettiin aktivointitehtävä, jossa me käytettiin kosketuskeppiä. Kosketuskeppi meni ihan surkeasti, Nelli otti siihen pari kosketusta ja lopun aikaa pälyili ympärilleen.. Sivulletulo harjoitukset menikin sitten paljon paremmin kun käytettiin kissanruokaa namina, mutta asento on välillä vähän mitä sattuu. Kotona Nelli tulee tosi hyvin sivulle ja vähäisestä harjoittelusta huolimatta tuntuu, että Nellillä on nyt paremmin motivaatio ja tekeminen kohdillaan tokoilussa.

Agilityn jatkokurssi 1/10

Tiistaina minulle aukesivat vihdoinkin sanat valssaus, persjättö ja sylkkäri. Eli tunnilla käytiin läpi erilaisia ohjaustapoja ja harjoiteltiin niiden käyttöä putken kanssa. Nelli hakeutui ensimmäisen kerran putkeen kokonaan ilman ohjausta, kerran lähdin ohjaamaan Nelliä putken keskelle enkä suulle ja Nelli päätti hypätä putken päälle ja siitä yli. Kaikista vaikeinta oli hahmottaa omat käännökset valssauksessa ja persjätössä, mutta eiköhän ne harjoitellessa ala sujumaan.

Tokoa 6/XX ja Agilityn alkeet 7/10

Taas on alkuviikon rutistukset takanapäin ja on aika kirjoitella ylös harkkojen tulokset ja tuntemukset. 

 

 Tokoa 6/XX

Kuten viime toko-postauksessa hehkutin, me löydettiin siis viime torstaina toimiva palkkio, jota koira Tavoittelee. Ongelmaksi muodostui tällä kertaa se, etten oikein osannut käyttää sitä. Valmistin maanantaina pellillisen herkullisia jauheliha-kissanruokanameja, mutta ne eivät toimineet läheskään niin hyvin kentällä kuin olisi voinut odottaa. Raaka kissanruoka toimii parhaiten ja nyt seuraavalla kerralla kokeillaan, miten kissanruoan antaminen ruiskusta palkkioksi toimii! Apteekin täti taisi olla tänään vähän ihmeissään kun kävin hakemassa lääkeruiskun koiran koulutusta varten ;)

Maanantaina harjoiteltiin seisomista ja noilla jauhelihanameilla se meni taas vähän siihen, että jouduin ponnistelemaan Nellin huomion eteen. Sitten kun sain toiselta ryhmäläiseltä kissanruokaa lainaksi, niin ongelmaksi tuli se, ettei Nelli meinannut pystyä keskittymään mihinkään muuhun kuin ruoan tavoitteluun hyppimällä. Pari onnistunutta kosketusta saatiin kosketusalustaan kuitenkin toisen harjoituksen aikana, niin ehkä Nelli pikkuhiljaa pystyy keskittymään vaikka olisikin kissanruokaa tarjolla. 

Agilityn alkeet 7/10

Kepit: Viime kerralla ohjaaja kävi kaikkien kanssa läpi kepit ja antoi neuvoja uudenlaiseen ohjaustapaan. Uusi ohjaustapa sujui tällä kertaa minulta oikein helposti ja Nelli veteli välillä keppejä niin hienosti ettei tosikaan! Sitten kun alkoi väsymys painaa, niin sitten tuli niitä virheitäkin. Nelli pujottelee kyllä hienosti, vaikka olenkin alkanut vähentämään käden ohjausliikettä keppien välissä.

Putki: Putkea vedeltiin itsenäisesti ja putki oli suorana koko ajan. Ei mitään ongelmaa, paitsi kerran Nelli ei mennytkään putkeen vaan lähti seuraamaan minun namikättä (siinä oli siis vahingossa namit) putken vierestä. Ei voi siis syyttää kuin itseään.

A-este: Koska Nelli on vielä niin nuori, me ei käyty A:ta kokonaisuudessaan läpi, vaan otettiin kosketukset esteen alkuun ja loppuun. Nelli arastelee jonkin verran vielä noita korkeita esteitä, mutta toivottavasti päästään siitä pikkuhiljaa ylitse. Kosketukset meni loppujen lopuksi ihan kivasti!

Pöytä: Harjoiteltiin taas pöytää ja se sujui tosi hyvin. Ohjattiin koira pöydälle ja pidettiin koira siinä paikallaan vähän aikaa. Nelli hyppäsi pöydälle joka kerta ilman epäröintiä ja malttoi istua paikoillaan oikein hienosti. Isommat koirat harjoitteli isommalla pöydällä ja hui, kun se on korkea! Onneksi meillä on se matala pöytä :)

Näyttelyjännitystä....

IIK! Ei vaikuttanut näyttelyihin meno kovin hyvältä idealta eilen (vai toissapäivänä), kun kokeilin pitkästä aikaa Nellin seisottamista ja ravuuttamista ja voihan nenä, se ei meinannut onnistua sitten millään. Koin siinä pari epätoivon hetkeä, kun mikään ei meinannut sujua. Nelli tarjosi istumista koko ajan ja sitten kun neiti kyllästyi, niin hän päätti ottaa näyttelyhihnan suuhunsa. Nelli on kyllä tosi taitava venkoilemaan sen hihnan kanssa niin, että saa otettua sen suuhunsa. Onneksi tänään oli toinen ääni kellossa ja äskeiset pikku harjoitukset meni tosi hienosti! Seisominen onnistui, ravuutus meni ihan hyvin ja hampaatkin katsottiin. Nyt sitten vielä paljon viime hetken harjoitusta ja omien hermojen hallintaa, niin eiköhän se siitä! Pidetään peukkuja :)

Tokkoo, tokkoo 5/XX

Palattiin noin puoli tuntia sitten viikkotreeneistä ja saldona toimiva palkkio. Nellin käytös muuttui huomattavasti, kun kinkkusuikaleiden sijasta tarjolla olikin kissanruokaa! Ruoka oli Nellin mielestä niin hyvää, että keskittyminen oli hakoteillä, kun piti vaan ruoan perään kurkotella. Mutta ei se mitään, nyt ainakin tietää miten tuo pikkuisen saa motivoitua! Tänään treenailtiin maahanmenoa ja kosketusalustan avulla seisomista.

Sitten takaisin alkuviikkoon ja maanantain harkkoihin. Aluksi käytiin kotiläksyt läpi eli  siis maahanmenemistä ja tällä kertaa ne sujuivat meiltä oikein mukavasti. Vielä olisi kyllä paljon petrattavaa tuossa kenttäsuorittamisessa, mutta toivotaan, että se tässä kevään aikana paranee. Uutena asiana alettiin harjoittelemaan seisomista, jonka olen Nellille opettanut jo jonkin aikaa sitten. Opit olivat kuitenkin osittain jo unohtuneet, joten tällä viikolla onkin ollut urakkaa kerrata sitä, kuinka sitä pitikään olla top-käskyn jälkeen.

Tämä viikko on ollut muutenkin mukava treenailun suhteen, kun on ollut enemmän aikaa ja parempi fiilis. Lenkillä on otettu kosketusalustaa, maahanmenoa, seuraamista ja seisomista. Nelli tajuaa seisomiskäskyn sisällä paljon paremmin kuin ulkona. Ulkona on välillä ihan sama mitä sanoo ja Nelli heittää heti tassut maahan tai hakeutuu jonkinlaiseen perusasentoon. Ei neiti oikein aina jaksa kuunnella käskyä, vaan toimii ja toivoo osuvansa oikeaan.

Kuva, joka liittyy tekstiin vain siten, että kuvassa ja tekstissä esiintyy sama koira.

Tokoa 4/XX ja Agilityn alkeet 5/10

Pitäisi varmaan lopettaa opiskelu, kun se häiritsee niin paljon koiraharrastusta sekä blogin päivitystä. Nyt yhdistetty päivitys viime viikon tokosta ja agilitysta, ollaan oltu tosi laiskoja tokoilun suhteen, mulla on mennyt kaikki ylimääräinen aika ja energia tenttiin lukemiseen. Ensi perjantaina on taas tentti, joten seuraavakin viikko voi mennä aika hiljaisissa merkeissä tokoilun suhteen.

Tokoa 4/XX

Edellisen viikon kovasti harjoittelusta huolimatta maanantain tokoharkat meni aika pyllylleen. Nelli teki ehkä pari onnistunutta maahanmenoa ja loppuajan tuijotteli muita koiria ja muuta mielenkiintoista. Saatiin maahanmeno kuitenkin kotona ja lenkillä niin hyvälle mallille, että liikkeestä maahanmeno onnistuu melko hyvin! Eli sen puoleen saavutettiin tavoite, mutta kentällä se ei onnistunut. Maanantaina me ja muutama muu koirakko harjoiteltiinkin sitten sitä, kuinka saadaan pidettyä koiran huomio itsessä 30 sekunnin ajan. Ja helppohan se oli, kun vaan jutteli ja kehui Nelliä ja liikkui ympäriinsä. Harkkojen jälkeen kokeiltiin nopeasti sitä, miten Pyryllä ja Nellillä sujuu lähekkäin oleminen ja treenaaminen samanaikaisesti. Ja mitä ihmettä, Nelli otti tosi hyvin Pyryn läheisyydessä kontaktia ja meni tosi hienosti maahan liikkeestäkin. Pitäisi varmaan aina treenata jonkun tutun koiran läsnäollessa. Saas nähdä miten meidän tokoilut sujuu huomenna!

Agilityn alkeet 5/10

Pussi: Mekin päästiin nyt tutustumaan pussin saloihin. Alussa pussia pidettiin kokonaan aukinaisena ja kutsuttiin koira läpi. Nelli tuli tosi hienosti läpi silloin kun pussi oli isoimmillaan. Pikku hiljaa pussia sitten pienettiin ja Nelli pysähteli pari kertaa lopussa eikä tullut suoraan läpi. Siinä vaiheessa kun pussi päästettiin laskeutumaan koiran päälle, niin Nelli lähti peruuttamaan takaisin päin. Mutta ensimmäiseksi kerraksi meillä meni pussi oikein mukavasti! :)

Puomi: Puomi koottiin tällä kertaa suoraan kokonaiseksi ja olin aika varma estettä kootessa, että tästä tulee meille vaikea harjoitus. Mutta olin onneksi väärässä. Nelli arasteli vain ensimmäistä kosketusta puomiin, mutta sen jälkeen lähti kiitämään puomia reippaasti ylöspäin. JES! Saatiin oikein onnistuneet toistot puomille.

Muuri: Muuria ei koottu vielä aivan kokonaiseksi. Nelli ponnisti ensimmäisen kerran muurilta, mutta loput kerrat Nelli liiteli hienosti yli.

Keppejä harjoiteltiin taas ahkerasti ja tällä kertaa ohjaaja ja koira olivat kyllä aivan puhki tunnin lopussa. Ja ainiin, tulipa sitten ilmoitettua Nelli jatkokurssille eli meidän aksailut jatkuukin toukokuun puoliväliin tiistaisin samaan kellonaikaan, kivaa :)

Tokoilua 3/XX

Maanantaina oltiin taas reenailemassa ja ohjelmassa oli kotiläksyn kertausta, eli istumista ja sitten "uutena" maahanmeno. Maahanmeno ei varsinaisesti ole mikään uusi asia, kun sitä on opeteltu jo kauan aikaa, mutta nyt on tarkoitus saada liikkeestä maahanmeno aikaiseksi. Kotiläksyn kertaus meni meillä melko hyvin, paitsi huomasin jo silloin, että Nelli otti aika paljon häiriötä muista koirista, jotka treenasivat samaan aikaan kentällä. Maahanmenossa meillä oli ihan perinteiset ongelmat käsillä eli jos Nelli meni maahan, se nousi samantien ylös tai sitten Nelli päätti ignoorata minut ihan täysin ja olla ymmärtämättä käskyä. Viimeiset kerrat treenattiin vaan niin, että kun Nelli saatiin maahan, niin sitä palkattiin sinne jatkuvasti samalla hokien: "maahan, hyvä, maahan, hyvä" Naksutin oli tuossa vaiheessa ihan kätevä, kun ei tarvinnut hokea muuta kuin maahan-käskyä ja naksutella ja sitten palkata. 

Koska me vaihdettiin ryhmää maanantaista tiistaihin, niin kentällä on nykyään kaksi eri tokoryhmää harjoittelemassa samaan aikaan. Nelli ottaa vielä melkoisesti häiriötä muista ja saattaa välillä haukkua muille, mutta yllättävän hyvin se jaksaa ajoittain keskittyä minuun ja tekemiseen. Toivottavasti häiriöherkkyyttä saataisiin tämän kevään aikana parannettua ja treenit onnistuisi jossakin vaiheessa niin, että Nelli pitää kontaktin minussa. Ohjaajalta tuli myös sellaista kommenttia, että kontakti puuttuu välillä kokonaan ja taas tuli sanomista siitä, että palkkio ei ole riittävän hyvä, sillä Nelli ei tavoittele sitä jatkuvasti. Meillä on palkkana kinkkuleikkeleen paloja, Nellin suurinta herkkua, mutta näköjään sekään ei aina riitä. 

Treeneistä jäi kuitenkin ihan positiivinen mieli ja tein vakaan päätöksen, että viikon päästä maahanmeno liikkeestä onnistuu. Sisällä se voisi jo onnistuakkin, mutta ulkona Nelli jahkailee maahanmenon kanssa.

Tokon riemua 2/XX

Meillä on ollut tokoilun kanssa vähän ongelmia lähiaikoina - emäntää on laiskottanut ja turhauttanut ihan kunnolla. On tuntunut niin masentavalle, että koira, joka tekee kotona ja esimerkiksi agilityhallissa liikkeet nopeasti käskystä ja ottaa todella hyvin kontaktia, ei suostu tokokentällä edes vilkaisemaan minua. Oltiin viime viikolla pienellä tauolla autoilusta ja käytiin vain sen vieressä namuttamassa ja pari kertaa taidettiin ottaa auton vieressä istumista. Voitte siis kuvitella, että maanantaina tokoharkkoihin lähtiessä fiilikset eivät olleet kovin korkealla! Ilman sen suurempia odotuksia alettiin siis treenailemaan viime viikon läksyä eli istumista. Tarkoituksena oli saada koira istumaan ja pysyä itse liikkeessä, mutta meillä tavoitteena on ollut ihan vaan se, että saadaan Nelli tekemään jotakin, eli tässä tapauksessa ihan vaan istumista.

Treeneissä jokainen ottaa vuorollaan koiran autosta ja minuutin ajan treenataan pihalla. Sen jälkeen laitetaan koira takaisin autoon ja pohditaan yhdessä ohjaajan ja muiden ryhmäläisten kanssa, että mitä voisi parantaa. Tavoitteena on saada minuutin aikana 12 toistoa. Ensimmäisellä kerralla otin Nellin autosta ja saatiin heti alkuun kaksi onnistunutta istumista. Sen jälkeen alkoi ympärille pälyily ja maan nuuskiminen. Ensimmäisen kerran aikana saatiin muistaakseni 4 istumista. Tässä vaiheessa ohjaajamme oli saapunut paikalle ja jaoimme ryhmämme kahteen kolmen hengen ryhmään: yksi otti aikaa, toinen laski toistot ja kolmas treenasi koiran kanssa. Tämän jälkeen meillä alkoi sujumaan, saatiin ensin 7 onnistunutta istumista (osa liikkeestä), sitten saatiin 10 ja sitten 11. Viimeisellä kerralla saatiin istumisia vähemmän, mutta siinä vaiheessa oli sellainen olo, että mitä väliä, sillä Nelli otti kontaktia ja teki mitä pyydettiin! Oli niin mahtava fiilis, ettei mitään rajaa!

En usko, että tuolla auton vierellä harjoittelulla on ollut suuri merkitys edistymiseen, vaan luultavasti tärkein merkitys oli sillä, että olin itse paljon rennompi kentällä kuin aiemmin. Kun tehtiin pienemmissä kolmen hengen ryhmissä eikä ohjaaja ollut koko ajan vierellä, niin oli rennompi meininki! Ollaan tokoiltu kuitenkin jo kesästä asti ja olen aina ajatellut, etten jännitä kentällä enää kun muut katselevat. Kuitenkin nyt kun ollaan aloitettu agility ja siellä toiset katsovat, kun itse harjoittelee esteitä, niin kyllä se vähän jännittää kuitenkin. Eli olen varmaan jännittänyt koko ajan ja siten siirtänyt Nelliin omaa jännitystä. Vaikka jännitys jatkuisikin tämän jälkeen tokossa, niin nämä onnistumisen hetket kantaa meitä pitkälle! Ei enää nimittäin turhauta pätkääkään ja vaikka ensi treeneissä kaikki menisikin päin metsää, niin se ei haittaa, sillä tiedän että joskus me kuitenkin onnistutaan taas :)

Nelliäkin naurattaa, kun ei tarvitse enää jännittää!

Tokoa 1/XX

Vuoden 2011 ensimmäinen virallinen treeni ei mennyt niin kuin elokuvissa - Nelli pälyili kentällä ympärilleen eikä oikein suostunut tekemään mitään. Tarkoituksena oli treenailla istumaanmenoa, mikä Nellillä on jo aika hyvässä mallissa, mutta tällä kertaa se ei vaan sujunut. Kosketuskeppi onnistui ihan hyvin, ja loppuajasta me tehtiinkin vain sitä samalla kun muut ryhmäläiset olivat piilossa joko autoissaan tai autojen takana. Yritettiin siis saada Nelliä rentoutumaan ja saada onnistumisen hetkiä kentälle. Lähdin treenien jälkeen käymään lenkillä siinä kentän lähistöllä ja otin siellä istumista, ja sehän onnistui ihan mahtavasti. Nellillä meni pylly maahan nopeasti käskyn jälkeen.

Ja oli muuten jännä juttu, että heti kun otin Nellin autosta pihalle ja napsautin auton ovet lukkoon, niin Nelli piristyi selvästi. Olen aika varma, että Nelliä rassaa kentällä auton läheisyys ja tieto siitä, autoon joutuu kohta uudestaan. Nelli ei nimittäin tykkää olla autossa. Nellille tuli pienempänä muutaman kerran oksennus autoillessa. Autoilua on kyllä harrastettu Nellin kanssa aika paljon ja sillä on takapenkillä oma tilava häkki, jossa oleskella. Ja ihan rennosti onkin siellä nykyään, mutta se autoon meneminen itsessään on Nellille jotenkin inhottavaa. Pitäisi siis treenata tuota autoon menoa ja sitten ajattelin, että harjoiteltaisiin muuten vaan auton vieressä.

 

Vaikka varsinaiset treenit menikin vähän penkin alle, niin jäi kuitenkin hyvä mieli siitä, kuinka hyvin Nelli teki sitten kun oltiin lenkillä siinä kentän lähistöllä. Minäkin otin yhden istumisen lenkin varrella, kun oli niin älyttömän liukasti. Pipo vaan lensi päästä, mutta onneksi ei käynyt sen pahemmin! Meillä alkoi eilen treeneissä 8-viikon jakso, jonka aikana harjoitellaan mm. seisomista, maahanmenoa, hyppyä, seuraamista ja luoksetuloa. Olis aika mahtavaa, jos saatais vihdoin kunnolla hanskaan nuo liikkeet tämän kahdeksan viikon aikana!

Vuoden 2011 tavoitteet

Vuosi vaihtuu ja tänään, jos milloin, on aiheellista asettaa tavoitteet vuodelle 2011.

Agility

-agilityn alkeiskurssi

-jatkokurssi?

Näyttelyt

-käydään ainakin pari kehää kiertämässä

-näyttelykäyttäytyminen kuntoon!

Toko

-ALO-liikkeet kuntoon

Muuta:

-käydään kuvauttamassa lonkat, kyynärät ja polvet

-kesällä käydään kokeilemassa uimista

-saadaan sanko-temppu päätökseen

Agilityn alkeiskurssi alkaa jo ensi tiistaina ja se jatkuu maaliskuulle asti. Agilityn jatkoa katsellaan sitten kun ollaan käyty kuvauttamassa lonkat, kyynärät ja polvet ja tietenkin sitten, jos laji tuntuu molemmista mukavalta. Muutama ryhmänäyttely on katsottu ja ne ovat vakavassa harkinnassa eli ryhmänäyttelyt Tuusniemellä ja Äänekoskella. Myös Viitasaarella olisi ryhmis keväällä, mutta tuomari ei ole vielä tiedossa, joten sekin on vielä mietinnässä.

Sitten meidän päätavoitteeseen, eli ALO-luokan liikkeiden hanskaamiseen. Siinä onkin sitten ihan tarpeeksi tekemistä meille. Nellille pitäisi ehdottomasti saada hieman lisää keskittymiskykyä, kärsivällisyyttä ja häiriönsietoa. Itse tarvitsisin myös kovasti tuota kärsivällisyyttä. Muita tavoitteita omaan ohjaukseen on ajastimen käyttäminen ja laatu ennen määrää -ajattelu. Tässä joululomalla on tullut harjoiteltua taas ajastimen kanssa ja voi vitsi on mukavaa, kun saadaan onnistumisia! Täytyy joku päivä kirjoitella jokaisesta liikkeestä erikseen, missä ollaan ko. liikkeen kohdalla menossa ja pitää kirjaa säännöllisesti niiden edistymisestä.

Jossakin vaiheessa Nellin yksivuotissyntymäpäivän jälkeen käydään kuvauttamassa lonkat, kyynärät ja polvet ja kesällä käydään kokeilemassa, josko Nellistä kuoriutuisi kunnon vesipeto. Jos viime kesän uintireissuja muistellaan, niin se voi olla että pulikointi jää kahlailun tasolle. Olisi kivaa saada myös pitkään pyörinyt sanko-temppu pois alta, välillä Nelli liikuttelee takajalkojaan, mutta lähes joka kerta meidän harjoittelu päättyy turhautumiseen. Ei ole tullut siis naksuteltua tarpeeksi. Näillä siis lähdetään vuoteen 2011!

Huomenna Nelli-nappula täyttää 9 kuukautta, onnea <3

Päivitystä

Nellin juoksujen alkamisesta on nyt kulunut 2 viikkoa ja 1 päivä. Tiputtelu loppui jo parisen päivää sitten ja juoksuista muistuttaa tällä hetkellä vain tiheä merkkailu, haistelu sekä suuri kiinnostus muita koiria kohtaan. Nelli on myös ollut haukkuherkempi tai oikeastaan wuffausherkempi ja kotona ollaan oltu aiempaa kärsimättömämpiä. Mielenkiinnolla odotan sitä, kun juoksut loppuvat ja nähdään, millaiseksi Nellin käytös sitten muodostuu!

Tiistaina oltiin tokoilemassa ainoana koirakkona ja saatiinkin sitten yksityisopetusta. Kokeiltiin seuraamista useampaan otteeseen ja se sujui omasta mielestäni yllättävän hyvin. Sitten tehtiin vaan sekalaista harjoitusta, jossa välillä juostiin, otettiin sivulletuloa, seuraamista, istumista yms. Ennen harkkoja kokeilin leikittämistä, josta Nelli ei oikein innostunut, ja kosketusalustaa ja kapulaa, mutta nekään eivät onnistuneet. Sellaiset liikkeet, joissa Nelli pääsee liikkumaan mahdollisimman paljon onnistuvat siis parhaiten. Onneksi kotona tulee kuitenkin harjoiteltua vaikka harkkoihin ei pääsekään ;)

Pitkän pohdinnan ja veivaamisen jälkeen päätettiin, ettei viedä Nelliä Lahteen talvinäyttelyihin tammikuussa. Ajattelin, että käydään näyttelyissä sitten kun ollaan lähempänä Nellin yksivuotissyntymäpäivää.

Kaksi viimeistä paikkaa

agilityn alkeiskurssista meni Nellille ja Sampolle. En voinut uskoa onneani, kun tänään soitin ja sain varattua kaksi viimeistä paikkaa tammikuussa alkavalta alkeiskurssilta. Kerrankin tällainen tuuri, mahtavaa! Olin niin iloinen tuon puhelun jälkeen, ettei mitään järkeä! Koska agilityä on tiistai-iltaisin, joudun vaihtamaan tokoryhmää ensi vuonna. Ryhmät olisivat muuttuneet joka tapauksessa, sillä meidän 4-6 koirakon ryhmä on supistunut kahteen koirakkoon. Kolmas koirakko on vielä mukana, mutta koiran sairastumisen vuoksi ovat joutuneet olemaan sivussa. Eli ensi vuonna me siirrytään tiistain tokoiluista maanantaille tai keskiviikolle.

Eilen oltiin viikkotreeneissä ja siellä oli meidän lisäksi kaksi koirakkoa.

Kapula: Tätä kokeiltiin kahteen tai kolmeen eri kertaan ja sain ehkä pari onnistunutta nostoa. Muuten Nelli tuijotteli muualle ja haisteli ilmaa. Tänään lenkillä kokeilin uudestaan ja kapula nousi maasta tosi hienosti.

Sivulletulo: Välillä tulee hypyllä ja meinaa jäädä liian taakse. Mutta muuten toimii ihan ok!

Maahanmeno: Tätäkin kokeiltiin useampaan otteeseen. Hyvin meni ensimmäisillä kerroilla maahan käskystä, mutta tyyli oli taas perinteinen "äkkiä maahan ja heti ylös". Viimeiset käskyt Nelli sivuutti ihan täysin.. 

Ja ei kai me muuta eilen treenailtukaan. Saatiin kuitenkin paljon toistoa ja hyvää treeniä, kotona pitäisi taas harjoitella enemmän.

Käsitöitä ja tokoilua

Sunnuntain lenkillä Nelli nosteli vähän tassujaan ja heti kotiin päästyämme laitoin ompelukoneen surraamaan. Nellille valmistui siis sunnuntaina tossut, joita päästiin testaamaan iltalenkillä.. Ja no, se lenkki oli ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen kerta, kun ne tossut ovat olleet Nellillä. Neiti ei nimittäin suostunut kulkemaan tossujen kanssa ollenkaan, vaan heittäytyi maahan makaamaan eikä noussut ennen kuin oli saanut tossun irti jalastaan. Ja parinkymmenen metrin jälkeen kaikki neljä tossua oli tippunut matkan varrelle. Että se niistä tossuista! Harmi,ettei Nelli suostunut pitämään niitä, sillä niille olisi ollut käyttöä eilisessä tokossa, jossa Nellin tassuja paleli jatkuvasti. Täytyy kokeilla vielä joku päivä uudestaan, jos tossut vaikka pysyisivät jalassa!

Eilen tokossa kertailtiin vanhoja asioita: leikkimistä, sivulletuloa, kosketusalustaa ja istumista. Viime kerralla meille annettiin kotiläksyksi maahantulo ja sekin käytiin läpi. Seuraavaksi kerraksi, eli kahden viikon päähän, on tarkoitus sheipata koira ottamaan kapula suuhun.

Tällä kertaa Nelli ei innostunut leikkimisestä ollenkaan, kipitti vain minun perässäni. Nellin tassuja alkoi palelemaan melko pian kentälle astumisen jälkeen. Sivulletulo ja istuminen sujuivat hyvin, kosketusalustaankin saatiin ihan hyviä kosketuksia. Tosin vieläkin tuossa kosketusalussa hiertää jokin kentällä, vaikka kotona se onnistuu helposti ja nopeasti. Olin aika varma ennen maahanmeno-harjoitusta, että Nelli ei suostu menemään maahan, koska sen tassuja paleli. Mutta mitä vielä, Nellihän meni maahan monta kertaa. Tai siis, Nelli KÄVI maassa monta kertaa. Nellin tyyli oli siis äkkiä maahan ja vielä nopeammin ylös. Tuota aletaan korjaamaan sillä, että jätän naksautuksen pois ja käytän sen tilalla hyvä-sanaa. Ja palkka muistetaan antaa alas! 

Nelli osaakin jo ottaa kapulan suuhun, joten ensi kerraksi meille ei tule uuden opettelua vaan paljon vanhan kertausta. Olen kuitenkin jo aloittanut seisomisen opettamista, joten harjoitellaan sitä ja kerrataan vanhaa.

Onnistumisen hetkiä

Tiistain tokotreenit aloitettiin leikkimällä! Nelli oli pirteä oma itsensä ja jaksoi kiinnostua leikkimisestä, vaikka oltiinkin tokokentällä. Kaksi kertaa otettiin leikkiä ja sen jälkeen alettiin kertailemaan aiemmin opeteltua. 

Kosketusalusta: Nelli ei kiinnostu kentällä kosketusalustasta, mutta eilen liikuttelin kosketusalustaa ja kosketusta alkoi löytyä. Kotona sisätiloissa Nelli siis läpsii hyvään tahtiin alustaa, mutta esimerkiksi lenkillä ollessa alusta ei kovin paljon kiinnosta. 

Sivulletulo: Nelli tuli kentällä sivulle käsiavulla pomppien. Istuu melko suorasti sivulla, mutta kentällä jättäytyi liian kauaksi istumaan. Kotona tulee tosi hienosti oikeaan kohtaan istumaan ja kotona tätä tarjotaankin jo ihan kivasti. Tosin kotonakin tulee sivulle pompulla, jos käyttää pientä käsiapua.

Lopuksi otettiin sekoitus uutta ja vanhaa, eli pyrittiin siihen, että koira istuu vain käskyn saatuaan eli jos koira tarjosi istumista ilman käskyä, sitä ei palkittu. Tarkoituksena on siis päästä siihen, että koira lakkaa tarjoamasta istumista palkkion toivossa. Nelli tarjosi aikalailla istumista ja aika monta istumista jätettiin siis palkitsematta. Mutta pakko kyllä sanoa, että hienosti istui käskystä! :)

Ja mites meidän SANKO-projekti edistyy? Tänään aamulla aloitettiin ja Nelli tarjosi jo ensimmäisen puolentoista minuutin aikana tassulla läpsimistä. Tänään ollaan harjoiteltua sankoa neljä kertaa (eli siis 4x90s) ja Nelli on nostanut neljä tai viisi kertaa molemmat tassut sangon päälle! Yllätyin itsekin, kuinka nopeasti Nelli tajusi kokeilla molempien tassujen nostamista!

Tänään Nelli sai uusia koiratuttavuuksia, kun kävimme shetlanninlammaskoira Pellen ja bordercollie Axelin kanssa leikkimässä lammasaitauksessa. Nelli tuli oikein hyvin toimeen molempien kanssa, mutta varsinkin pikku Axelin kanssa oli mukava leikkiä. Pellestä ja Axelista voit lukea lisää Hurttaplokista.