 |
| Nellin ja Sampon yhteishyppy |
Tokoa 9/XX
Taas kerran näkyy valoa tokotunnelin päässä. En tiedä mikä oikein on ollut, mutta tokoilu on ollut pitkän aikaa melkoista pakkopullaa. Tuntuu ettei ole aikaa ja sitten kun on aikaa, niin sitten ei jaksa. Mielenkiinto on ollut siis aika vähissä - ehkä eniten siksi, koska tuntuu, ettei olla edistytty ollenkaan. Samat ongelmat ovat vainonneet meitä jatkuvasti, eikä olla opeteltu mitään uutta, vanhan asian jauhaminen on jotenkin todella puuduttavaa. Ja sekin laskee motivaatiota, kun tietää että koira osaa, mutta ei vaan tee.
Maanantaina tapahtui kuitenkin jotain positiivista, Nelli suoriutui todella hienosti aiempaan nähden. Vieläkin nuuskutellaan jonkin verran maata ja pälyillään ympärille, mutta Nelli kuitenkin keskeyttää väärän toiminnan kun saa käskyn ja tottelee! Ja muutenkin maanantaina Nellin huomio oli enemmän minussa kuin muualla ja se pysyi minun lähellä vaikka olikin vapaana. Tuli kyllä ihan mahtava onnistumisen tunne ja kun sai vielä kehuja, niin sai taas uutta intoa tokoiluun. Maanantaina harjoiteltiin siis sivulletuloa ja sitten otettiin ensimmäistä kertaa luoksepäästävyyttä. Me harjoiteltiin Nellin kanssa eri tavalla kuin muut, sillä olimme molemmat ohjaajan kanssa sitä mieltä, että Nelli ei välttämättä hirveästi tykkäisi lähestyvistä vieraista ihmisistä. Nellin kanssa treenattiin niin, että luoksetulijat kävivät noin metrin päässä kääntymässä ja silloin kun ihminen lähestyi, Nelli sai nameja ja kun luoksetulija lähti kävelemään poispäin, namin saaminen loppui. Nelli ei paljon välittänyt lähestyjistä kun sai jatkuvalla syötöllä superherkkua, eli kissanruokaa. Hyvin mennyt harjoitustunti kaiken kaikkiaan! :)
Agilityn jatko 3/10
Jos toko meni maanantaina hyvin, niin samaa ei oikein voi sanoa tiistain agilitysta. Nellille oli jäänyt huonoja muistoja viime kerran esteen tiputuksista ja Nelli ei meinannut aluksi suostua tekemään yhtään mitään. Tunnin teemana oli takaaleikkaukset, joita harjoiteltiin ensin ilman esteitä koiran kanssa ja sen jälkeen putken ja hypyn kanssa. Nellin kanssa tehtiin harjoitukset helpotetusti, sillä Nelli ei tosiaan ollut oma intoa puhkuva itsensä. Tunnin edetessä Nelli alkoi kuitenkin palautua omaksi itsekseen ja suoriutui melkein omalla tasollaan. Agilityssä on kyllä sen takia ollut ihan mahtavaa, että ohjaajalta saa suoraan palautetta. Ohjaaja kehuu paljon ja sanoo suoraan ne asiat, joita pitää treenata. Nellin kanssa tuskin tulee ongelmia noiden takaaleikkausten kanssa, sillä ohjaajan sanoin: kun Nelli pääsee vauhtiin, niin se ei paljon taakseen katsele. Ja Nelli kuulemma irtoaa tosi hyvin esteillle! Ehkä jo ensi tiistaina Nelli olisi alusta asti oma innokas ja reipas itsensä. Saa nähdä minkälainen agitykki Nellistä vielä kuoriutuu, kunhan ohjaajakin saisi hieman omaa kuntoa kohotettua ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti