 |
| Hmm.. Tuolla tapahtuu selvästi jotain mielenkiintoisempaa. |
Taisi olla vähän huono päivä meikäläisellä viime treeneissä. Kaiken kukkuraksi Nelli vielä pamautti alkuun sellaisen yllätyksen että itsellä meni vähän pasmat sekaisin. Hain Nellin autosta, päästin vapaaksi kentällä ja olimme radan alussa aloittelemassa kun Nelli ampaisikin yhtäkkiä viereiselle kentälle komentamaan. Voi perskeles sentään. Nelli ei ole koskaan aiemmin karannut noin pahasti. Aidan toisella puolella taisi vaan nopeasti tulla äitiä ikävä kun jäi sinne hiljaisena seisomaan ja tuli kiltisti takaisin omalle puolelle kun raotin aitaa. Onhan se hyvä että löytyy rohkeutta mutta olisihan siinä voinut käydä huonostikin. Oon tosi tarkka sen suhteen etten häiritse koskaan muiden koirakoiden treenejä, joten tuon karkaamisen jälkeen meinasi vähän hävettää vaikka ei se toinen koira edes tainnut huomata Nelliä.. Joillakin koirakoilla se huomio taitaa olla enemmän siellä radassa kuin ympäristössä, hehhe. Ehkä meilläkin joskus! Rataa mentiin pätkissä, välillä onnistui ja välillä ei. Ilmeisesti mun ilmeet ja eleet oli sen verran lannistuneet että kouluttaja sanoi minulle harkan jälkeen ettei kannata lannistua, meillä meni hyvin. Fiilikset oli kyllä vähän jotain muuta.
Mutta positiivista on kuitenkin se, että kepeillä on jo nähtävissä selvää edistystä ja niihin alkaa löytyä vauhtia. Nyt vaan pitää sitten alkaa työstämään sitä että koiran huomio pysyy minussa ja radassa eikä siellä pöllöillä millään tavalla (varsinkaan toisten radoille). Muutenkin viime kerralla Nelli oli melko kuutamolla. Ratapätkää suorittaessa huomasin että Nelli katseli pitkälle hallin seinustalle eikä katse ollut suinkaan esteissä saati sitten minussa. Että semmoset treenit sitten viimeksi. Mutta onneksi viikonloppuna käytiin tekemässä nopea keppitreeni ja otettin siinä samalla myös A:n alastuloja ja siitä treenistä jäi hyvä mieli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti